Vapaus on kalliimpi kuin maa

Hiljainen alakulo vallitsee Koitsanlahden hovin pihapiirissä. Tila on päästetty rapistumaan ja tunnelma on jopa hieman pelottava kevään ensimmäisen ukkosen jyrähtäessä painostavan, liki helteisen, kevätpäivän päätteeksi.

Koitsanlahden hovi liittyy läheisesti Parikkalan historiaan. Koitsanlahdesta tuli läänityksen vuokraajien tukikohta ja alueen talonpoikien säälimättömän sorron ja mielivaltaisen riiston pahamaineinen tyyssija.

 
Koitsanlahden Hovi oli alkujaan kuningas Kustaa II Adolfin vuonna 1618 perustama valtion latokartano. Vuonna 1652 Koitsanlahti lahjoitettiin sotamarsalkka ja kreivi Arvid Wittenbergille, jonka suvun hallussa se oli 1680 toteutettuun läänitysten kruunulle palauttamiseen saakka. 

Vuodesta 1721 Koitsanlahden Hovi oli Venäjän hallitsijan lahjoitusmaakartano, jossa Uukuniemen, Saaren ja Parikkalan talonpojat kävivät suorittamassa työpäiviä. Koitsanlahden Hovin talonpojat vastustivat hallitsijan ankaria vouteja ja nousivat myös kapinoimaan. Koitsanlahden Hovin pihalla on ”Kärsimysten kivet” -muistomerkki menneiden sukupolvien kärsimyksiä kunnioittamassa. Muistokivi on pystytetty vuonna 1958.