Jokien kuohuntaa

Vekarus sijaitsee 16 kilometrin päässä Tuupovaaran taajamasta. Ulkoilualueelle pääsee kahta kautta, joista jokireitin eteläpuolinen tie johtaa alueen esteettömäksi rakennettuun osaan. Sieltä mekin lähestyimme Vekaruskoskea.

Kotajoki, joka on osa Jänisjokea, osoitti vivahteikkaat piirteensä tälläkin alueella.

Jänisjoen viehekalastuslupa  oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla, lisävavasta pieni lisämaksu ja luvat ovat voimassa kalenterivuosittain.

 
Kesällä tuli vierailtua usein Koitajoella, joka puolestaan on Vuoksen vesistön latvavesiin kuuluva noin 200 kilometrin pituinen erämainen joki, joka virtaa sekä Suomen että Venäjän alueilla.

Saimaan järvilohi on lajina olemassa ainoastaan kalanviljelylaitosten ansiosta, sillä se ei pysty enää jokirakentamisen takia nousemaan luontaisille kutupaikoilleen Ala-Koitajoelle.

Viime keväänä kalaväki kuuli pitkästä aikaa ilouutisen, kun korkein hallinto-oikeus määräsi Vattenfallin nostamaan Ala-Koitajoen virtaaman kesäisin kuuteen ja talvisin neljään kuutioon sekunnissa.

Ala-Koitajokeen halutaan järvilohelle luontaisia kutupaikkoja, ja ensimmäiset emokalat siirrettiin niihin tänä syksynä.

Kalastajien harteilla on nyt iso vastuu järvilohen säilymisestä. Saimaalla ja Pielisellä pyydyksiin tarttuneet rasvaevälliset kalat pitäisi laskea takaisin veteen. Kalastettavaksi tarkoitettujen järvilohien ja -taimenten rasvaevät on leikattu pois.