Jättipalsamia haavoihin
Aamun odottelin talohuoltoa korjaamaan tippuvaa keittiön
hanaa, mutta eipä ketään ilmaantunut sovittuun aikaan mennessä, joten lähdin
kävelylle. Sadettahan tässä on pidelty jo liiankin pitkään sisätiloissa.
Kuhasalon Kalmoniemessä (joka on saanut nimensä läheiseen ortodoksiseen erämaaluostariin liittyneen kalmiston mukaan), on aallonmurtaja jossa voi tuulettaa ajatuksiaan juuri tällaisella sopivan tuulisella säällä.
Kuhasalossa on aina viehättävää ja nyt kun meillä on
ylisoutajan siltakin kävelijöille, on paikka ihan vieressä ulkoilijoille.
Kuhasalon Kalmoniemessä (joka on saanut nimensä läheiseen ortodoksiseen erämaaluostariin liittyneen kalmiston mukaan), on aallonmurtaja jossa voi tuulettaa ajatuksiaan juuri tällaisella sopivan tuulisella säällä.
Paluumatkalla haikailija sai päähänsä jotain…
Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta. Kasvi
tuotiin Suomeen ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla. Vuosien varrella
jättipalsamia on tuotu puutarhakasviksi monesta eri maasta ja nykyään sitä
tapaa laajalti luonnossa.
Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja,
jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Isoilla, hyönteisiä
houkuttelevillä kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden
kanssa.
Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan
jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.
Köyhältä puuttuu paljon,
ahneelta kaikki.
- Syrus
Kommentit
Lähetä kommentti